Dystopiaa kerrakseen

Olen todennut että sekä kirjallisuudessa että elokuvissa minua kiehtoo dystopia-aiheet. Näissä tarinoissa tulevaisuuden yhteiskunnassa on jotain vialla - on tuhoutunutta luontoa, sairauksia, korporaatioiden ylivaltaa, sortoa ym. epämukavaa  - antiutopiaa siis.

Eilen katsoin tähän aihepiiriin kuuluvan elokuvan vuodelta 1973 - Soylent Green, suomeksi Maailma vuonna 2022. Siinä maailma on ylikansoittunut, eikä luonnosta ole oikeastaan mitään jäljellä. Ihmisten pääasiallinen ruoka koostuu soija- ja linssipohjaisista Soylent-tuotteista, joista uusin on elokuvalle nimensä antanut Soylent Green, jonka sanotaan olevan peräisin levistä. Elokuvan esittämä maailma on todella kurja: vuokra-asuntojen mukana tulee kalustoon kuuluva prostituoitu, jota kutsutaan tylysti huonekaluksi, paperi ja kirjat ovat harvinaisia, ja oikeaa, tuoretta ruokaa ei moni ole koskaan nähnytkään. On olemassa eutanasiaklinikoita jonne vanhukset vaeltavat päättämään päivänsä, ja viimeisinä hetkinään he saavat katsoa filmiä siitä, miltä luonto näytti joskus aikoinaan. Tämän jälkeen ruumiit rahdataan ilman suurempia seremonioita jäteautoilla jätteidenkäsittelylaitokseen. (SEURAA SPOILERI:) Ja lopussa käy ilmi että eihän se Soylent Green mistään levästä olekaan peräisin, koska meret ovat kuolleet, vaan...

Melko masentava skenaario siis - mutta minusta eutanasiaklinikat eivät ole loppujen lopuksi mikään paha idea. Kun nykyään saa tasaisin väliajoin lukea vanhusten huonoista oloista laitoksissa sitä ihan toivoo että itsellä olisi tulevaisuudessa mahdollisuus valita miten ja milloin täältä lähtee.

Dystooppisia kuvauksia löytyy elokuvista ja kirjallisuudesta pilvin pimein, tässä jotain suosikkejani:

Kirjat:
- Margaret Atwood on kirjoittanut useita dystopia-aiheisia kirjoja, mm. Oryx & Crake, sekä parhaillaan lukemani Year of the Flood, joka on eräänlainen sisarteos edellä mainitulle. 
- George Orwell: 1984
- Philip K. Dick: Do androids dream of electric sheep?


Elokuvat:
- Blade Runner - joka perustuu tuohon yllä mainittuun Dickin kirjaan
- Ihmisen pojat
- Ja tietty Matrix

Ihan vaan muutama mainitakseni.

Yhteenveto vuodesta 2009

Vuosi on lopuillaan ja Blogistaniassa on vuosilistausten teko kiihkeimmillään.

Minäkin luettelen tässä vuoden kohokohtia ja floppeja eri alueilta:

Paras lukukokemus: Tähän pitäisi kai näön vuoksi kirjoittaa että Kafkan Muodonmuutos, joka kyllä oli aivan loistava. Mutta koska yllätyin itsekin innostumalla Cassandra Claren selvästi nuoremmalle yleisölle tarkoitetusta fantasiasarjasta The Mortal Instruments, niin pistän sen ykköseksi. Vampyyreitä, ihmissusia, enkeleitä, ei kai sellaista voi vastustaa?

Tylsin lukukokemus: Matthew Lewisin The Monk. Ilmestyessään 1700-luvun lopulla tämä oli kai osittain raflaavakin, mutta nyt se oli lähinnä tylsähkö ja vähän sillisalaattimainen.

Paras pelikokemus: Tämän vuoden aikana vastaan tuli kolme erityisen vaikuttavaa peliä, Fallout 3, missä seikkaillaan ydintuhon jälkeisessä maailmassa, Resident Evil 5, missä lahdataan zombieviruksen saaneita tyyppejä Afrikassa ja Assassin's Creed 2, missä astutaan Ezion, vikkelän salamurhaajan saappaisiin renessanssi-Italiassa. Jokainen omalla tavallaan mieleenpainuva, mutta ehdottomaksi ykköseksi taidan valita Assassin's Creedin, koska olin odottanut sitä kuin hullu puuroa ja se oli kaiken lisäksi niin kaunis. Ja Ezion sulavia liikkeitä oli ilo seurata.

Hieno traileri:


Ja bonuksena näyttelijöillä toteutettu prologi-elokuva joka kertoo Ezion isästä:


Huonoin pelikokemus: Tämän pystin voittaa Prince of Persia. Pelaaminen oli aluksi ihan kivaa, mutta kun homma kaatui yhden välipomon voittamisen mahdottomuuteen, heitin ohjaimen nurkkaan. Ja kaiken lisäksi Prinssi päästeli suustansa typeriä kommentteja jotka olivat kuin amerikkalaisesta teinileffasta.

Paras leffakokemus teatterissa: Ilman muuta Tarantinon Inglourious Basterds. Kärkeen ylsivät myös District 9, Ystävät hämärän jälkeen ja Antichrist.

Paras leffakokemus dvd:ltä: Død snø vie ehdottomasti voiton tässä kategoriassa.

Vuoden leffapettymys: Surrogates (teatterissa) ja Love Guru (dvd:ltä).

Paras tv-kokemus: Mikäs muukaan kuin True Blood - ja kotimainen Ihmebantu.

Vuoden levy: Musen The Resistance
Ja yksi levyn parhaista biiseistä:


Vuoden YouTube-söpöily: Juttelevat kissat

Vuoden uutispommi: Michael Jacksonin kuolema

Vuoden nettiaddiktio: FarmVille ja FarmTown Facebookissa. (Melkein hävettää tunnustaa...)

Vuoden tapahtuma: Muutto isompaan asuntoon ja se, että minulla on nykyään TISKIKONE!!

Palstatilaa Pikkaraiselle

Tyhjensin kamerasta joulunaikaisia kuvia, ja Picoahan sieltä enimmäkseen löytyi.
Papparainen oli jouluna vähän ihmeissään kun täällä oli outoa porukkaa, joka majoittui makuuhuoneeseen ja kaiken kukkuraksi sulki oven perässään! Törkeää käytöstä.

Silmät ja digiboksi kovilla

Tallentava digiboksini käy kuumana ja silmäni ovat lähes neliskanttiset koska olen joutunut kanavatulvan uhriksi. Taloyhtiömme vaihtoi marraskuussa kaapelitv-tarjoajaa, ja jos hommasi ohjelmakortin (toki hommasin, koska on nähtävä Ruotsin kanavia) niin kylkiäiseksi sai kuukauden katseluoikeuden Canal+ ja Viasat-paketteihin. Mikä tarkoittaa monta elokuvakanavaa. Viikon ajan näkyi lisäksi KAIKKI kanavat mitä tarjolla oli. Se oli jo melkein rasittavaa.

Monien elokuvien lisäksi minulla on nyt ollut mahdollisuus katsella True Bloodin toista tuotantokautta, jihuu!  Kyllä se Bon Temps vaan on ihme kaupunki kun sinne kerääntyy jos jonkinmoista outoa öttiäistä. Mutta minä melkein itkin verta kun Ericiltä pätkäistiin jo toisessa jaksossa hiukset. Byääh. Vaikka moni muu on sitä mieltä että nykyinen on parempi, niin kyllä minä vaan olisin halunnut sen alkuperäisen liehuletin...

Leffapäivitys

Koska en ole piitkään aikaan mitään tänne kirjoittanut, en ole myöskään kertonut katsomistani elokuvista. On siis aika tehdä jonkinlainen pikakatsaus siitä mitä olen viime viikkoina katsonut:

Twilight
Pitihän sitä katsoa että mistä kaikki kohkaavat. Niin, minähän tunnetusti pidän vampyyritarinoista, mutta nyt on pakko sanoa että tämä oli ehkä vähän liian teini minun makuuni. Pyörittelin silmiäni tämän dialogin kohdalla:
Bella: It's like diamonds... you're beautiful.
Edward: Beautiful? This is the skin of a killer, Bella... I'm a killer.
Bella: I don't believe that.
Edward: That's because you believe only the lies... the camouflage. I'm the world's most dangerous predator, Bella. Every thing about me invites you in. My voice, my face, even my smell. As if I would need any of that... as if you could out run me... as if you could fight me off. I'm designed to kill.
Bella: I don't care.
Edward: I've killed people before.
Bella: It does not matter.
Edward: I wanted to kill you at first. I've never wanted a human's blood so much, before.
Bella: I trust you.
Edward: Don't.

Jos vampyyri sanoisi minulle himoitsevansa vertani ja ettei häneen pidä luottaa, en rupeisi väittämään vastaan - mutta teini-iässähän sitä on naiiviuden ja vastaanväittämisen mestari. Tuosta tulee myös mieleen ne naiset jotka huokailevat linnakundien perään. "Kyllä se varmaan muuttuu..."

Pidin leffan baseball-kohtauksesta, se oli hauskasti tehty. Ja vaikka tämä ei ehkä ihan minun leffani ollutkaan, niin en mene sanomaan ettenkö jossain vaiheessa katsasta New Moonia - jos ei muuten niin niiden komeiden nuorten miesten takia... ;-p
Kolme tähteä

Strange Days
Kauan "pitää katsoa"-listallani ollut, viime millenniumvaihteeseen sijoittuva action/scifileffa, ihan ok sellainen. Kolme ja puoli tähteä.

Pathology
Patologiopiskelijat hippasilla. - Jälleen kerran luodaan mielikuvaa kieroituneista patologeista. Tässä leffassa lääkisopiskelijat kilpailevat siinä kuka tekee onnistuneimman murhan. Ei vaan jaksanut kiinnostaa, lähinnä rupesi haukotuttamaan. Leffaseurueeseen kuulunut patologi kuitenkin totesi että ruumiit sentään olivat ihan hyvän näköisiä.
Kaksi tähteä.

Coco avant Chanel
Vaihteeksi jotain rauhallisempaa elokuvaa. Oli se kai tavallaan ihan hyvä, mutta ehkä jotenkin hengetön. Se ei jaksanut pitää minua otteessaan, vaan silmäluomeni rupesivat jossain vaiheessa painumaan kiinni. Pulla-Armas taisi jopa nukkua hetken.
Kaksi ja puoli tai kolme tähteä.... annetaan kolme.


Prince of Darkness
John Carpenterin kauhupläjäys vuodelta 1987, missä kirkosta löytyy outo säiliö jota saapuu tutkimaan joukko neroja opiskelijoita. Piruhan siinä on merrassa.
Kolme ja puoli tähteä

Hamlet liikemaailmassa
Vihdoinkin tulin katsoneeksi tämän Aki Kaurismäen Hamlet-mukaelman. Se yllätti iloisesti olemalla aivan loistava.
Ei ihan viittä, mutta neljä ja puoli tähteä.

Lesbian Vampire Killers
Kirous muuttaa erän kylän nuoret tytöt lesbovampyyreiksi kun he täyttävät 18. Pari hassua kaverusta eksyy tähän kylään ja joutuu taistelemaan kyseisiä verenimijöitä vastaan. No jaa, ajoittain ihan hauskaa, kolmen tähden verran.

Postia pappi Jaakobille
Tätä on kovasti kehuttu ja elokuva on pyörinyt teattereissa vaikka kuinka kauan, joten odotukseni olivat melko suuret. Näyttelijäntyö oli aivan loistavaa, mutta muuten elokuva ei tehnyt hirveän suurta vaikutusta. Se on kuitenkin keskikastin yläpuolella, siitä kolme ja puoli tähteä.

La Grande Bouffé - Suuri pamaus
Marcello Mastroianni ja muutama muu mies kokoontuu viettämään viikonloppua jonka aikana aikovat syödä itsensä hengiltä. Toki sinne on myös naisia saatava, jotta orgiat olisivat täydelliset. Tämä oli kyllä viihdyttävä, neljä tähteä.

Le Concert - Konsertti
Entinen Bolshoi-orkesterin johtaja päättää koota vanhat muusikot kasaan esiintyäkseen Pariisissa kuuluisan ranskalaisviulistin kanssa - nykyisen Bolshoi-orkesterin sijaan. Lämminhenkinen komediallinen mutta ajoittaan tavallaan myös surullinen elokuva jossa aivan upeaa musiikkia, etenkin lopun Tchaikovski-konsertto oli liikuttava. Minä tykkäsin.
Neljä tähteä.

A Serious Man
Coenin veljekset ovat suosikkejani ja heidän elokuvansa on aina nähtävä. Vaikka alku oli kuin täysin toisesta elokuvasta revitty, elokuva osoittautui mukavaksi pienimuotoiseksi tekeleeksi. Hieman outo jälkimaku siitä kuitenkin jäi - mitä tässä oikein tapahtui? Oliko se vain yksinkertaisesti niin että tässä esitettiin kuinka kaverilla menee huonosti, sitten alkaa mennä paremmin, kunnes taas loppukohtauksessa annetaan ymmärtää että se auringonpilkahdus olikin vain tilapäistä.
Kolme ja puoli tähteä.

The Devil Wears Prada
Tämä oli sellainen kerran katsottava chickflick. Meryl Streep on kyllä loistava.
Kolme tähteä.

Död Snö - Dead snow (tietääkö kukaan miten tähän saisi norjalaisen Ö:n?)
Joukko lääkisopiskelijoita (taas kerran) lähtevät Norjan lumiseen vuoristoon viettämään pääsiäislomaa. On lunta ja kauniita maisemia - kuin matkailumainoksessa - kunnes kuvaan ilmestyy natsizombit. Päitä katkotaan, aivoja tippuu lattialle, sisälmyksiä tarttuu puihin... Tässä tehtiin monella tapaa kunniaa vanhoille zombie/splatterklassikoille, ja mielestäni varsin onnistuneesti. Senkin uhalla että saatan kuulostaa pervertikolta sanon että tämä oli todella viihdyttävä. Neljä tähteä. Melkein vielä puolikas päälle.

Max Payne
Olen suuri Max Payne -pelien ystävä, ja jälleen kerran on todettava että homma toimii paremmin pelinä kuin leffana. Ainakin näiden tekijöiden käsissä. Leffa ei kertakaikkiaan jaksanut pitää kiinnostusta tarpeeksi hyvin yllä, ja se peleistä tuttu tunnelma jäi uupumaan. Enkä tykkää Mark Wahlbergistä, en.
Kaksi tähteä, kyllä sen pystyi katsomaan, ja jotkut efektit olivat hyvät.

Babylon A.D.
Vin Diesel (jolla on uskomaton kyky olla toisinaan supersexy ja toisinaan näyttää isolta vauvalta) auttaa tytön Venäjältä Amerikkaan joskus tulevaisuudessa. Ihan ok se kai oli, muttei mitenkään mieleenpainuva. Kolme tähteä.

Surf's Up
Pingviinit surffaa. Kolme tähteä

Fantastic 4: Rise of the Silver Surfer
Tylsähkö supersankarielokuva. Kyllä sen silti katsoi.
Kaksi tähteä.

Rottatouille
Ihanaisia rottia. Ihan laadukas animaatio. Nauratti.
Kolme ja puoli tähteä.

Moon
Kaveri on työskennellyt kolme vuotta ypöyksin kuussa ja nyt kotimatka häämöttää. Mutta asiat eivät taidakaan olla sitä miltä ne näyttää. Hieman Avaruusseikkailu 2001 ja Solaris-fiiliksiä sisältävä miellyttävä pienimuotoinen elokuva. Tykkäsin kyllä.
Neljä tähteä

Hauskaa Joulua

Jostain syystä blogitaukoni on vaan jatkunut, ihan alan potea huonoa omaatuntoa. Vapaa-aika on mennyt pelaillessa ja elokuvia katsellessa, mitään sen järkevämpää en ole tehnyt.

Toivottelen nyt kuitenkin hauskaa joulua, ja pyrin pyhien jälkeen palaamaan uusin voimin. Nyt minulla on täällä seuranani pari kaveria Ruotsista, vietämme tänä vuonna erilaista joulua.