Jouluhöpinää

Peter Jöback: Jul, jul, strålande jul

Joulunodotusperinteeseeni kuuluu Florakörenin, Brahe Djäknarin ja Akateemisen orkesterin adventtikonsertti Turun Tuomiokirkossa. Niin myös tänä vuonna. Oli se taas komiaa ja rauhoittavaa. Ohjelmasta löytyi niin Mozartia, Bachia kuin Sibbeäkin, ja tietty kansanomaisia jouluveisujakin. Mieli lepäsi kaunista soitantaa ja laulantaa kuunnellessa - siinä olikin puolitoista tuntia aikaa mietiskellä syntyjä syviä. Jossain vaiheessa huomasin ajatusteni seilanneen eilen saamaani rommipulloon, ja siihen, kuinka voisin käyttää sitä rommibanaaneihin. Se suunnitelma on toteutettava lähiaikoina. Mutta kyllä kirkonpenkki on varsinainen kidutusväline - häntäluuni veisasi Hoosiannaa jo konsertin alkaessa, koska edellisistä vuosista viisastuneina olimme menneet kököttämään penkkiin jo hyvissä ajoin ennen konsertin alkua. Huhhuh - pitäisi ottaa tyyny mukaan.

Tänään sitten katsastettiin vuoden ensimmäiset vanhanajan joulumarkkinat, ja mukaan tarttuikin punainen kaulakoru. Kirjakahvilassa nautin parhaan ikinä syömäni mokkakakkupalan. Nam!

Että sillä tavalla täällä aletaan pikkuhiljaa päästä joulutunnelmaan. Nyt kuuntelen suosikkijoululevyäni (Peter Jöback: Jag kommer hem till jul) ja kudon tumppuja. Huomenna käyn vielä hakemassa loput joulukoristeet, ja jahka löydän jostain kaupasta sahramia aion leipoa ruotsalaisia joulupullia, lussekatter.

Mutta nyt taidan ottaa tujauksen hyvää rommia. Hyvää adventtiviikonloppua vaan kaikille, wherever you are!

Koska lumisadetta vaan ei tunnu kuuluvan, teen sitten sellaisen itse PhotoPaintilla...