Kotireportaasi

Vuosi sitten hääräsin täällä asunnossa tapeteja repien ja seiniä maalaten. Vuoden aikana tästä on muovautunut ihan mukava koti, vaikka vielä on joitakin huonekaluja hakusessa. Tässä pieni ennen ja jälkeen -vertailu, aloitetaan makuuhuoneesta:

Siellä oli vähemmän viehättävä ysäritapetti boordeineen. Puhumattakaan kammottavasta siniharmaasta muovimatosta.

Nykyinen värimaailma miellyttää silmääni huomattavasti enemmän. Tänne on vielä hakusessa joku kiva hyllykkö ikunasyvennykseen, kun tuo vanha tietokonepöytä ei mielestäni ihan sovi kuvaan. Ja taulujakin pitäisi hankkia lisää. Jonkinlainen verhokappakin on mietinnässä. Minä muuten kuulun niihin ihmisiin joilla on kesä- ja talviverhot - tekstiilejä vaihtamalla saa kivasti vaihtelua. Talvella ikkunoita koristivat runsaat tumman luumun väriset verhot.

Pari yksityiskohtaa makkarista: Sain tämän torson eräältä ystävältäni pari vuotta sitten, enkä vieläkään ole saanut päällystettyä sitä uudelleen. Olen joskus vaan niin saamaton! Mutta se on oiva koruteline.

Lisää koruja. Taustalla toisen ystävän Ameriikanmatkalta tuoma elokuvajuliste.

Sitten keittiöön, missä oli alunperin ihan kammottavat vauvansiniset seinät:

Se hirvittävä väri sai vaihtua kermanvalkoiseen, jota maustetaan punaisilla verhoilla ja lampulla. Jos budjetti joskus sallii, aion uusia ruokapöydän, mutta se ei tada tapahtua ihan pian.

Keittiön seinälle olen suunnitellut ripustettavaksi leffajulisteita. Niitä tosin on tässä vaiheessa vasta kaksi, joista toinen ei ole päässyt edes seinälle asti. (Aah, Sherlokki!)

Olohuoneessa oli alunperin valkoinen tapetti ja se sama muovimatto kuin muuallakin. Päätin että väriä pitää olla, ja maalasin yhden seinän samalla sävyllä kuin edellisessäkin asunnossani.

Minua kylläkin häiritsee se että maalaus tuli tehtyä vähän kiireessä eikä pinta sen takia ole ihan tasainen. Taidan jossain vaiheessa laittaa tuohon jonkun kivan tapetin. Jos jaksan. täälläkään en ole vielä saanut kaikkia tauluja seinille. Pidän kovasti art noveau-taiteesta, seinällä Mucha-näyttelystä ostamani juliste ja ripustusta odottaa minusta aivan ihana absinttimainos. Viimeisin sisustusostokseni on muuten tuo nurkassa seisova Ikean lattialamppu, se tuo mielestäni mukavasti pyöreitä muotoja muuten niin kulmikkaaseen sisustukseen.

Minun ja Picon muotokuva on sentään jo päässyt seinälle saakka:

Sitten vielä kurkistukset kirjahyllyyn, dvd-hyllyyn ja baarikaappiin=):

Itseäni kiinnostaa yleensä muiden kylpyhuoneet, mutta omani on nyt niin kamalassa kunnossa että sinne ette saa kurkata. Eteinenkin kaipaa siivousta, joten sieltä esittelen vain keikkafotoni:

Siinä se kierros sitten olikin. Seuraavana projektina olisi saattaa parveke sellaiseen kuntoon että siellä voisi nautiskella toivon mukaan lämpimistä suvi-illoista. Terassimatto ja kalusteet ovat etsinnän alla.

Ikävää viivästystä

Olin toivonut että olisin tänään päässyt maalaamaan viimeisen olohuoneen seinän, mutta näin ei käy. Sen lisäksi että aikaa tuhraantui lattioiden tasoittamiseen, laminaatti loppui kesken. Tilausta tehdessäni myyjä ei huomauttanut minulle että kulmien takia tulee hukkapaloja, jotka täytyy ottaa laskelmiin mukaan. Olisin kyllä ottanut vähän extraa, mutta setä vaan tivasi että "oletko varma että tämä pienempi määrä pakkauksia ei riitä" - joten minä sitten hämmentyneenä mittasin lattiapinta-alan uudestaan ja tilasin minimimäärän. Noin pihi mies ei kyllä sovi myyjäksi, bad for business, sanoisin.

No, maanantaina sitten laitetaan olkkarin viimeinen nurkka, ja sen jälkeen pääsen maalaamaan. Ja pitäisi myös pummata kaverilta kyytiä että saisin kuskattua jo pienempiä pahvilaatikoita, ettei torstaina muuttopäivänä olisi niin kamalasti kannettavaa.

Mutta makuuhuone on nyt sitten valmis, tältä se nyt näyttää listoineen päivineen (ovi on vielä nostamatta saranoilleen):




Komerot ovat laitettu hassusti ikkunaseinälle, joten siellä on tuollainen soppi - teen siihen varmaan työpisteen. Hiukan harmittaa että rajasin vihreän värin loppumaan juuri ikkunaan - olisi pitänyt jättää kymmenen sentin kaistale valkoista ikkunan vasemmalle puolelle. Maalia kyllä vielä on, katsotaan jaksanko maalata uudestaan, vai laitanko siihen vain verhon. Verhoilla saan maskeerattua myös harmaiden ikkunanpuitteiden ja pähkinälattian ristiriidan.

Edistystä

Kaksi viikkoa remppaa takana, ja olen puolitoista kiloa kevyempi. Joka paikkaa särkee ja väsyttää, mutta tulokset alkavat pikkuhiljaa näkyä. Keittiökään ei ole enää sininen:



Olen nyt saanut maalattua kaikki seinät paitsi olohuoneen tehosteseinän. Se on vuorossa viikonloppuna, kunhan lattiamies on suorittanut tehtävänsä. Kävin tänään kurkkaamassa miten työ edistyy, ja kyllähän se. Valitsin tumman pähkinälankku-laminaatin, koska olen ihastunut tummiin lattioihin. Ainakin se tuntuu sointuvan hyvin yhteen makuuhuoneen vihreän seinän kanssa.


Ensimmäisen kerroksen jälkeen olin vähän kauhuissani tuon makuuhuoneen kanssa - näytti siltä että joku oli heittänyt hernekeittoa seinille. Mutta toisen kerroksen jälkeen näytti jo ihan erilaiselta - phui. Koko makkari ei ole vihreä, ainoastaan kaksi seinää - muut ovat kermanvalkeat.

Lattiarempasta tuleekin odotettua kalliimpi, sillä taloa rakennettaessa on fuskattu - kaikki lattiat eivät ole täysin tasaiset, vaan niitä on jouduttu tasoittamaan ennen laminaatin laittoa. Perskeles.

Tässä vielä kuva missä tuleva lattia näkyy hieman paremmin. Se riitelee kyllä kaapinovien vaaleiden puuosien kanssa - ehkä ovet menevät jossain vaiheessa vaihtoon?

Homma jatkuu

Tänään olen ystäväni kanssa hoitanut viimeiset viimeistelytyöt ennen maalaamisen alkua. Edelliset asukkaat olivat ihastuneita pitkiin ja paksuihin ruuveihin, joten tilkittävää löytyi. Paras oli makuuhuoneen seinä, jossa oli hyllykköjen jäljiltä 16 reikää.

Huomenna alkaa pohjamaalaus. Sitten saa tämäkin kammosininen seinä kyytiä. Kuva ei oikein toista väriä kunnolla, oikea sävy on sellainen vauvansininen - minkä lisäksi seinä on huolimattomasti maalattu - yksi epätasainen kerros tapetin päälle, ja boordi paistaa maalin läpi.



Työn lomassa on saatava ruokaa. Nälkäiset remonttinaiset tilaavat nepalilaista ja syövät saunajakkarapöydän ääressä.


Ja tässä kurkkaus makuuhuoneen nykytilanteeseen.

Takana seitsemän tunnin uurastus

Pieni pintaremontti on alkanut. Viime päivät ovat kuluneet vanhoja tapetteja poistaen, onneksi olen parina päivänä saanut apua ystäviltä, sillä typöpäivän jälkeen sitä vaan ei jaksa olla niin kovin tehokas.

Jalkalistat meinasivat aiheuttaa harmaita hiuksia. Jotkut ruuvit olivat niin tiukassa, niitä ei saanut millään irti. Onneksi Pulla-Armas saapui käyttämään raakaa voimaa, ja ainakin listat on nyt veks - tosin seinistä sojottaa nyt ruuveja jotka minun pitäisi jotenkin saada irti. Olisikohan nyt ollut niin tarpeellista kiinnittää listoja viiden sentin mittaisilla ruuveilla, hä?


Jos en arki-iltaisin jaksa olla tehokas, niin tänään olin ylitehokas - painoin seitsemän tuntia pelkän aamiaisen voimalla - eikä edes ruvennut heikottamaan. Mutta kyllä ruoka maittoi kun pääsin kotiin - ja pian maittaa myös uni. Erinäiset lihakset oireilevat jo nyt, epäilen että huomenna koko kroppani huutaa hoosiannaa, mutta homman on jatkuttava. Toivon huomenna saavani edes yhteen huoneeseen pohjamaalin.

Pahemmilta tapaturmilta olen tähän mennessä välttynyt -tosin sain tänään tapetista sormenpäähän paperihaavan! Ja nehän vasta sattuvat! Onneksi olin muistanut varustautua laastarein.
Tapettien repiminen tuottaa muuten suurta tyydytystä, etenkin kun ne irtoavat nätisti kokonaisina vuotina. On kuin ruven nyppäisisi irti. =)

Kohta hihat heilumaan

Tänään sain varmistuksen minkälie Murphyn lain paikkansapitävyydelle: Minun piti esitellä asuntoani klo 16.30, ja klo 16.29 Pico toteaa että nyt on ihan pakko mennä vääntämään viidentoista sentin torttu. Minä siinä sitten seison lapio tanassa odottamassa, ja tökkään katin sivuun heti kun se on tarpeensa tehnyt. Sitten ei muuta kuin reipas suihkaus Gladia, ja sitten se ovikello jo soikin. Puuh.

Sen jälkeen poljin uudelle asunnolle katsastamaan lähtötilanteen. Uusi lattia ja maalia pintaan, niin eiköhän siitä hyvä tule. Jalkalistojen irroittamisesta voi kyllä tulla mielenkiintoinen projekti.


Olohuoneessa olisi muuten ollut ihan ok tapetit, mutta ovat jo nuhjaantuneet. Ja tuo lattia ei ole lainkaan kodikas.


Makuuhuoneenkin tapetit vaihtuvat maalipintaan. Minä en muuten ole mikään boordien ystävä.

No jaa, olisin tietty voinut sulkea kaappien ovet kuvauksen ajaksi. Täällä seinät ovat vaaleansiniset - taitavat vaihtua johonkin neutraaliin kermansävyyn.

Että tämmöisestä lähdetään...