Paranormaali keskeytys?

Menimme tiistaina katsomaan Paranormal activity -leffaa. Elokuva oli ehtinyt pyöriä ehkä minuutin verran kun kuva alkoi pikkuhiljaa oudosti tummua. Koska leffa on esittävinään kotivideota mietin että kai tämä nyt sitten kuuluu jotenkin tarinaan. Mutta pian kuva katkesi kokonaan, ja palohälytys rupesi raikaamaan. Suomalaisethan eivät hälytyksistä turhia kiihdy, vaan mielessä käväsi mm ajatus siitä että kyseessä voisi olla jokin leffaan kuuluva juju. Puoli salillista ihmisiä pyöritteli ihmeissään päitään kunnes teatterin työntekijä tuli ajamaan meidät ulos. Voihan ryökäle.

Siinä sitten seisottiin tovi kadulla ihmettelemässä että päästäänköhän vielä sisään. Meillä onneksi leffa oli tuskin alkanut, mutta tapasimme kadulla pari ystäväämme joiden elokuva oli ollut puolessavälissä, ja katkeaminen harmitti hiukan.

Paikalle ei kuitenkaan saapunut kuin pari palomiestä, joista toinen jäi autoon, joten kyseessä ei ollut mikään suuri katastrofi. Joku lamppu vaan oli kuulemma palanut. Olipas kamala häslinki yhden poksahtaneen lampun takia! Mutta siispä pääsimme lopulta jatkamaan leffan katsomista.

Itse leffa - no jaa... silmäni rupesivat jossain vaiheessa lerpsumaan, ja Pulla-Armaalla taisi jopa olla ne hetken kiinni (ei siis pelottavuuden takia). Olisin voinut antaa sille kolme tähteä, mutta loppu pilasi sitä sen verran että se saakin vain kaksi ja puoli.

She's back

Noniin.

Olen toki ollut terveenä jo jonkin aikaa, mutta vasta nyt saan aikaiseksi päivittää jotain muutakin kuin fb-statusta.

Tauti tuli ja meni. Viisi päivää olin kuumeessa joka vaati tupla-annoksen ibuprofeenia laskeakseen. Viikon verran makasin kotona, tosin parina viimeisenä päivänä kykenin jo tekemään etätöitä. Onneksi tauti ei äitynyt tuon ikävämmäksi. Koska en tarvinut mennä sairaalaan, niin ei tullut testattua oliko tämä nyt sitä paljon puhuttua virusta, mutta hyvin todennäköisesti se oli. Nyt on sekin sitten alta pois.

Minua on viime aikoina ärsyttänyt se että aina kun aamulla laittaa tv-n päälle aamu-uutisia katsoakseen, siellä keskustellaan sikainfluenssasta. Ja lehdet tietenkin mässäilevät aiheella - oiken lietsovat pakokauhua - ja rahwas panikoi rokotejonoissa rähinöimällä. Vähän rajaa, kiitos.
Tavallisiin kausi-influenssoihinkin taatusti kuolee vuosittain sairaita ihmisiä, mutta ei niistä mitään kirjoiteta. Mutta lehdistö tietenkin tienaa tuolla hysterialla... niin, ja toinen asia mistä en jaksaisi enää iltapäivälehdistä lukea on Diili-Jethro. Huoh.

Sitten jotain aivan muuta:

Viime viikonloppuna oli pitkästä aikaa paljon kivaa - siskoni tulivat Ruotsista käymään pariksi päiväksi, mikä oli hauskaa. Picon mielestä se tosin oli melko rasittavaa. Siskot tulivat perjantai-aamuna laivalta ja minä läksin melkein samantien töihin. Pico tietenkin ihmetteli että mitä hemmettiä nämä vieraat ihmiset täällä tekevät, makailevat emännän sohvalla ja sängyssä kuin kotonaan. Ressukka oli kävellyt olo- ja makuuhuoneiden väliä tuijottamassa vuoronperään tunkeilijoita. Oli kuulemma näyttänyt joka kierroksen jälkeen aina vaan väsyneemmältä - ja lopuksi katti antoi periksi ja meni saunaan nukkumaan. =)

Lauantai-iltana kun systerit poistuivat, oli aika lähteä paikalliseen kapakkiin missä Pulla-Armas yhtyeineen soittivat. Sen jälkeen vielä toiseen paikalliseen baariin, missä ilokseni oli dj joka soitti kaikkea mitä koskaan voisin toivoa: Depece Mode, Nine Inch Nails, Sisters of Mercy, Cure... Yeah! Vihdoinkin pääsin heilumaan tanssilattialle A Forestin tahtiin...

Leffojakin on muutama tullut katsottua näiden viikkojen aikana, kommentoin niitä seuraavassa postauksessani.
Tänään Turussa onkin Hurme-leffafestarit, ja tarjolla olisi viisi mielenkiintoista leffaa. Jos jaksaisi, voisi katsoa vaikka kaikki leffat, mutta taidamme mennä katsomaan vain norjalaisen zombienatsielokuvan Dead Snow. Toivottavasti se on viihdyttävä.

Edit: Ei me mihinkään leffaan menty. Syömisen jälkeen mentiin niin veltoiksi että päätettiin mennä kotiin päikkäreille... Ostan dvd:n.

Voimaton

Noniin, menin sitten ilmeisesti saamaan sen paljon puhutun sikainfluenssan. Kävin sunnuntaina hakemassa tartunnan ja tiistaista lähtien olen kärvistellyt kuumeen kourissa. Nukkuminenkin on ollut heikonlaista yskän ja kuumeen takia. Yskä onneksi alkaa jo helpottaa, toivon että saisin ensi yönä tarpeeksi unta.

Nämä päivät ovat kuluneet lähinnä sohvalla maaten ja tabuja popsien kun tuo kuume tuntuu olevan tosi sitkeä. Pari elokuvaa olen jaksanut boksilta hieman puolihuolimattomasti katsoa, mutta vireystila ei salli sen monimutkaisempaa toimintaa. Eilen yritin hieman lukea synttärilahjaksi saamaani Atwood-kirjaa, mutta sekin johti painajaisiin. Netistä ei jaksa lukea mitään Facebook-päivityksiä syvällisempää...

Ehdinkin olla terve jopa viikon verran edellisen flunssatartunnan jälkeen, toivottavasti tämä jää viimeiseksi taudiksi vähään aikaan. Plääh.

Kuka on Kissaleidi no 293? - Minä!

Internet on ihana paikka.

En muista enää minkä mutkien kautta törmäsin Susan Faye -nimiseen amerikkalaistaiteilijaan. Susanilla on blogi 365 Cat Ladies, missä hän vuoden aikana esittelee kissaleidejä lemmikkeineen. Kuvituksena on ihastuttavia akvarelleja joita voi myös tilata Susanin Etsy-kaupasta. Hän maalaa myös koiria ja muita eläimiä asiakkaan toiveen mukaan, ja asiakas saa itse valita teoksen värimaailman ja tahtoessaan lähettää kuvat kohteista joista käy ilmi otuksen ja omistajan erityispiirteet.

Minä innostuin tilaamaan itsestäni ja Picosta portretin jonka aion ripustaa lukutuolini ylle. Itse tuote odottaa postissa noutamista, mutta sain siitä etukäteen digiversion. Sanoisin että aivan ihastuttava - kuvassa Pico on paksumpi ja minä laihempi kuin todellisuudessa, siispä niin kuin oikeastaan tulisi olla. =)

Sain lisäksi kunnian kertoa hieman Picon ja minun elämästä Susanin blogissa, ja minä olen nyt virallisesti Kissaleidi no 293. =)

Susanilla on myös CafePress-kauppa, ja tästä linkistä voi kurkata hänen realistisemmalla tyylillä maalattuja teoksiaan.

Vaivaiseukko

Neljääkymppiä lähennellään ja vaivat senkun lisääntyy. Eilen illalla nukkumaan mennessä sain elämäni ensimmäisen kunnon migreenikohtauksen. Yhtäkkiä toiseen silmään ilmestyi sahalaitakuviota, ja sen mentyä ohi alkoi toisella puolella jumalaton päänsärky. Siinä meni sitten yö kärsiessä, kun ei meinannut Ibuprofeenit tietenkään kunnolla auttaa.

Lisäjännitystä yöhön toi se, kun vierestäni rupesi yhtäkkiä kuulumaan ihmeellistä älämölöä jonka jälkeen kuului THUMPS. Katsoin viereeni ja Pulla-Armas oli kadonnut. Kysyin että mitä tapahtui ja lattianrajasta kuului: "Putosin sängystä". Oli kuulemma nähnyt jotain hurjaa painajaista ja pyrkinyt karkuun. Hohohoo - sille olen naureskellut pitkin päivää.

Toivon todellakin että tuo migreeni ei tule usein kylään, se ei ollut yhtään kivaa.

Keikalla

Noniin, keikkareissu Helsinkiin oli ja meni. Kerrassaan onnistuneesti.

Tämä oli toinen kerta kun pääsin näkemään Musen livenä - edellinen kerta oli jäähallissa pari vuotta sitten. Tuolloin heiluimme K.:n kanssa permannolla, tällä kertaa olimme hankkineet pre-salesta paikat katsomosta, loistavalla näkymällä. Tai se näkymä oli loistava kunnes keikka alkoi ja edessä istunut pariskunta hyppäsi pystyyn eikä istunut kuin yhden biisin aikana. Kiva. Minä en kehdannut käydä seisomaan koska takana istuvat tuntuivat viihtyvän istuvassa asennossa enkä halunnut vuorostani blokata kenenkään näkymiä - enkä myöskään halua olla keski-ikäinen tylsimys ja komentaa edessä olevia istumaan, pitäähän katsomossa saada olla vähän eloa... Mutta olisi sitä välillä voinut istua ettei minun olisi koko ajan tarvinut kurkkia pää vinossa ihmisten ohi.

Yleisö tuntui olevan hyvin fiiliksissä sekä permannolla että lehtereillä, ja viihdytti itseään mm. tekemällä aaltoa keikkaa odoteltaessa. Panin merkille että paikalla oli väkeä teineistä vaareihin, melkoinen kirjo.

Keikka oli Resistance-kiertueen ensimmäinen, ja toimi ainakin minun kriteereideni mukaan vallan mainiosti, ääni ei tosin ehkä aina ollut paras mahdollinen. Pidin kovasti introsta jonka aikana lavan kolmeen "kerrostaloon" syttyi vähitellen valot. Nousevien ja laskevien lavarakennelmien lisäksi tällä kertaa käytettiin paljon valoefektejä. K. totesi poistuessamme että Muse on kyllä bändi joka ei sellaisia tarvitsisi, ja olen siitä kyllä samaa mieltä. Oikeasti komeita biisejä taitavasti soittava bändi toimisi lavalla loistavasti myös ilman lasereita yms.

Settiin kuului matskua sekä uudelta että vanhemmilta albumeilta:

Uprising
Resistance
New Born
Map of the Problematique
Supermassive Black Hole
Guiding Light
Hysteria
United States Of Eurasia
Cave
Unintended
Undisclosed Desires
Starlight
Plug In Baby
Time Is Running Out
Unnatural Selection
Encore:
Exogenesis: Symphony, Part 1: Overture
Stockholm Syndrome
Knights of Cydonia

(Itse en muista tarkkaa listaa, löysin tuon netistä, toivottavasti pitää paikkansa)

Tässä muutama keikkakuva:


United States of Eurasia


Chris soitti hienon huuliharppuintron biisille Knights of Cydonia:


Finaalihuipennus.

Tänä iltana tiedossa....

Muse!

Ja samalla parin päivän loma pääkaupungissa. Sen jälkeen palaan blogimaailmaankin.

On kiirettä pidellyt....

Herranen aika sentään kun tämä aika kuluu kuin siivillä. Olen näemmä vaivautunut päivittämään arkisia asioitani viimeeksi syyskuun puolella. Tähän väliin on mahtunut työkiireitä, ärsyttävän sitkeää flunssaa, syntymäpäivää, vierailevia ystäviä, huonoja elokuvia (Surrogates), hyviä elokuvia (Barry Lyndon, The Wrestler), keskitason elokuvia (Funny Games, The Reader), kivaa pelaamista (Batman), hyvää sarjakuvaa (Marc-Antoine Mathieun surrealistiset Aqfaq-tarinat), paljon kakkua (suklaata, suklaata), kirjamessuja (Kamuja ostin), Bejeweled-addiktiota jne jne.



Tähän pikapäivityksen loppuun vielä onnittelut rock-jumala Trent Reznorille, joka on lopettanut keikkailun ja uutisten mukaan hipsinyt naimisiin. Nätin vaimon on itselleen saanut.

Koska meillä on joulu?

Minähän yleensä aloitan joulun tekemisen hyvissä ajoin, mutta nyt tuli tehtyä jonkinlainen ennätys. Eksyin tänään Sokoksen 3+1-päiville, ja siellä oli tarjolla joulukoristeita puoleen hintaan. Ja vielä minun värisiä, joten pakkohan niitä oli ostaa:


Ja koska Pico änkesi mukaan pallokuvaukseen, niin annetaanpa herrankin näkyä:


Nyt ei olekaan kuin 2 kuukautta siihen että saa poimia kyntteliköt esiin ja ripustaa jouluvalot ikkunohin. Ja nyt minulla onkin paljon ikkunoita joihin niitä ripustaa - jee!

Merellistä

Koska minulla ei ole mitään ajankohtaista kirjoitettavaa, laitan tähän muutaman kuvan kesän Tall Ships Races -tapahtumasta ikään kuin muistutuksena kesästä joka nyt on vaihtunut syksyyn:


Tarviiko minun sanoa että minua tuonne ei saisi?


Merikarhujen tupakkapaikka:


Puserot kuivumassa:


Jos olisi ollut sopivan ikäinen, olisi päässyt purjelaivan miehistöön:


Myynnissä oli ranskalaista salamia ja tietysti valkosipulia!


Kun laivat tekivät sunnuntaina lähtöä, rannat olivat täynnä väkeä pällistelemässä, minä muiden joukossa.


Sedov:


Ja mastollinen huimapäitä:


Lisää kuvia löytyy Flickr-sivuiltani.