The Mission: Blood BrotherIines J. kertoi lähtevänsä tänään torvikonserttiin. Mieleeni nousi muistoja lapsuudesta, kun vapunpäivän paraatia katsellessani pitelin korviani kun soittokunta marssi ohi. En tykännyt, olisin mieluummin halunnut käyttää käsiäni kevään ensimmäisen jäätelön syömiseen. Vappupäivä oli meillä aina se päivä jolloin ostettiin ensimmäinen jäätelöannos. Isossa pahvisessa tuutissa tuli kolme palloa jäätelöä joita nautittiin lusikalla. En muista tarkalleen mitä makuja valitsin, mutta luulen että päärynä oli yksi.
Eipä tuolloin 70-luvulla nyt ollutkaan niin paljon valinnan varaa makujen suhteen. Varmaan vain vaniljaa, suklaata, mansikkaa ja päärynää. Tuolloin ihmettelin miten äitini voi väittää että vanilja on hänen suosikkimakunsa - sehän oli tylsä! Nykyään olen samoilla linjoilla äidin kanssa - kyllä simppeli vaniljajäätelö vaan on parhaimpia makuja. Sitä voi sitten piristää erinäisillä strösseleillä ja kastikkeilla.
Torvisoittokuntaa ajatellessani tuli myös mieleeni, että enpä haluaisi mennä moista yhtyettä kuuntelemaan krapulaisena. Tosin sekään ei varmaan silti vetäisi vertoja sille kerralle kun jouduin krapulassa menemään videokuvaamaan RUMPUKILPAILUA!!!! Ensinnäkään en silloin edes ymmärtänyt miten ihmeessä rummuttelussa voi kilpailla, ja miten jotkut tulevat sitä oikein seuraamaan.Nyt olen itse rummuttavalta Pulla-Armas Kotivalolta saanut sen verran kasvatusta näissä asioissa, että voinen tunnistaa hyvän rumpalin kun sellaisen kuulen, ja olenpa joskus jopa katsellut drummerworld.com:ista vanhojen virtuoosimaisten kapulanheiluttajien taidokkaita esityksiä. Kyllä ne jotkut vain osaavat...
Rumpaleista ajatus lensi vikkelästi jazzmusiikkiin, ja tuli heti ikävä kesää, jolloin voi poiketa Vaakahuoneen paviljongille jatsia kuuntelemaan. Ja tänne tuli vasta talvi...
.
5 kommenttia:
Rumpalit ovat aivan liian aliarvostettuja. Jos rumpali on huono, ei biisikään pysy kasassa. Hyvässä rummutuksessa on mahdoton svengi ihan sellaisenaankin. Hyvä rumpali myös ymmärtää nyanssien päälle. Sellaistakin on nähty ja kuultu, että rumpuihin on viritetty c-sointu, tiedä sitten kuinka yleistä moinen on. :)
Herranpieksut, toivottavasti en aiheuttanut sulle traumoja! Torvimusiikki ei ollut edes oikea nimi sille taidepläjäykselle, jonka koimme. Onneksi kaikki torvimusiikki ei ole marssimusiikkia!
Minä joskus yritin opiskella rumpujen soittoa. Ei tällä rytmitajulla luonnistu.
Rumpalit on jees!
K.: Öh... olen vasta suorittanut lyhyen oppimäärän rummuttamisen alkeissa... mikä sointu niihin pitäisi virittää?
IinesJ.: Nou hätä, olen yhä henkisesti kunnossa. Tuli vain hetkellisiä flashbackejä... =)
Marikki: Musiikintunnilla yläasteella sain kokeilla jonkin peruskompin vetämistä, ja meni kuulemma niin hyvin että ope kysyi että olenko soittanut ennenkin...
Myöhemmin kun olen yrittänyt puikkoja vatkata, olen huomannut että rytmitajuni on varastettu.
ps. Rumpalit ovat tosiaan jees, niillä on usein hyvin kehittyneet hauikset... ;-)
Lähetä kommentti