Apulanta: Koneeseen kadonnutOn se kuulkaas kumma että joitain syy-seuraussuhteita ei opi ikinä. Tai sitten ne oppii, mutta aivot hylkivät tärkeää tietoa juuri kriittisellä hetkellä.
Esimerkki eiliseltä: Menin illalla vetäisemään naamaani tölkillisen Red Bullia sillä seurauksella että uni ei sitten tullutkaan. Eikä siitä ole varmaan viikkoakaan kun edellisen kerran tein saman virheen - en sitten ottanut opikseni. Tai sitten Red Bull -janosignaalini oli vain voimakkaampi ja äänekkäämpi kuin jossain aivojen poimuissa piilevä varoituksen hento ääni. Olipa sitten kiva maata hereillä ja kuunnella kun vieressä toinen vetää tyytyväisesti hirsiä.
Toinen juttu, minkä suhteen aivoni toimivat vajavaisesti on sokerittomien karkkien syöminen. Olen vaikka kuinka monta kertaa joutunut toteamaan että useat sokerittomat namut tekevät suolistostani kemiallisten myrkkyjen valmistuslinjan, vaan enkös kuitenkin aina silloin tällöin löydä niitä kauppakassistani. Ei ahne opi, ei...
Käytiin muuten eilen katsomassa Miehen työ. Tommi Korpelan esittämä duunari saa potkut, ja rupeaa vaimoltaan salassa tarjoamaan naisille seksipalveluita. Oli ihan kelpo rulla minun mielestäni, joskin loppu oli turhan venytetty. Yleistunnelma ongelmallisine ihmisineen oli aika masentava, mutta ei mitenkään epärealistisen tuntuinen. Ja leffaa katsoessa sai kuitenkin usein naurahdella. Suosittelen.
.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti