perjantaina, marraskuuta 23, 2007

Valokuvatorstain 69. haaste

Torstai tuli ja meni, mutta parempi myöhään... tai jotain.

Tämänviikkoinen valokuvatorstaihaaste on tekstikatkelma:

Minun mielestäni suurimpia virheitämme, heti ihmisenä olemisen jälkeen, on aikakäsityksemme luonne. Meillä on kaiken maailman kapistukset, kellot ja kalenterit, jotka siivuttavat ajan kuin makkaran, ja me nimeämme siivut aivan kuin omistaisimme ne eivätkä ne voisi koskaan muuttua - "kello 11.00, 11. marraskuuta 1918" - vaikka todellisuudessa ne saattavat hajota kappaleiksi ja vieriä tiehensä aivan yhtä helposti kuin elohopeapisarat.
(Kurt Vonnegut: Maaton mies, Tammi 2007, suomennos Erkki Jukarainen)


Christmas at the cathedral

Turun Tuomiokirkon kello herätti alussa minussakin hämmennystä - miten voin tietää, mitä kello on, jos siinä ei ole minuuttiviisaria? Sehän oli ihan ihmeellistä, kun on tottunut siihen, että ajasta pidetään kirjaa sekuntien tarkkudella. Kirkon kello kuitenkin lyö vartin välein, joten siitä tietää ajan vartin tarkkuudella. Siitä tuli tuttu merkinantaja opiskeluaikanani - kun kello löi tasan, tiesin että minulla on vielä se akateeminen vartti aikaa kipittää luennolle.

Tuota historiallisen rakennuksen kelloa katsellessani tulee mieleen, miten aikakäsitys on ajan myötä muuttunut. Esiteollisella kaudella aika nähtiin enemmänkin syklisenä, kun taas modernin kauden aikakäsitys on lineaarinen, menneisyydestä tulevaisuuteen kulkeva, loppumaton jana. Käsittääkseni joissain kulttuureissa on yhä valloillaan tuo syklinen aikakäsitys - ja onhan esim. kirkkovuosi hyvä esimerkki sellaisesta.

6 kommenttia:

saturation kirjoitti...

Kirkkohan sopii tähän aiheeseen tosi hyvin!
En ole koskaan miettinyt tuota kelloa vaikka Turun Tuomiokirkko on tuttu kirkko minulle.

Susanna kirjoitti...

Samanlainen kello on muuten Tampereen Vanhan kirkon kellotapulissa Keskustorilla. Se kello oli Tampereen kaupungin ensimmäinen julkinen kello, ilmajokelaisen Juha Jaakonpoika Könnin valmistama yksiviisarinen tornikello. Mummuni siitä aikanaan osasi katsoa ajan viiden minuutin tarkkuudella, mutta no, eiköhän mummu sitä ollut katsellut sen verran monta vuosikymmentä että voidaan todeta harjoituksen tekevän mestarin. Vaan ei taitaisi tuo viiden minuutin tarkkuuskaan enää nykypäivän ihmiselle riittää...

Hilkka kirjoitti...

Upea torni.

Iines J kirjoitti...

Tuosta pohdiskelusta tuli mieleeni, että mehän elämme oikeastaan lineaaris-syklistä aikaa, koska aikajanalla mennään eteenpäin, mutta kuitenkin vuosi kerrallaan ja vuodessa toistuvat jatkuvasti samat juhlat (kirkolliset, mutta myös esim. vappu).

Valoisa kuva tuomiokirkosta, johtuneeko joulukuusesta.

-Anne- kirjoitti...

Kiitos kommenteista.

Susanna: Enpäs tiennytkään että Tampereeltakin löytyy tuollainen.Mummusi oli tosiaankin vuosien varrella harjaantunut. =)

Iines: Kuva on otettu viime joulukuun miltei ainoana aurinkoisena ja lumisena päivänä - silloin tuli räpsittyä enemmänkin kuvia kun oli niin upea valo.

-Anne- kirjoitti...

Iines: Olet oikeassa siitä lineaaris-syklisestä ajasta.

LinkWithin

--- Related Posts with Thumbnails