Kylläpäs tänään on taas ollut pimeää ja sumuista. Aamulla ihan ihmettelin, että minne naapuritalo on kadonnut.
Luin äskettäin loppuun William Gibsonin kyberpunk-klassikon Neurovelho. Itse asiassa se onkin ihan ensimmäisiä kyberpunk-genren kirjoja. Yritin ensin lukea sitä englanniksi, mutta ei siitä mitään tahtonut tulla - eikä se suomeksikaan mikään helppolukuinen kirja ollut. Piti olla todella keskittynyt ja tarkka pysyäkseen kärryillä.
Ote takakannesta kuvailee parhaiten sisältöä:
Gibsonin maailmassa monikansalliset yhtiöt ovat paisuneet jättiläismäisiin mittoihin ja käyvät sotaa keskenään omassa vaihtoehtotodellisuudessaan, valtavassa visualisoituneessa matriisiverkossa. kirjan päähenkilö Case on futuristinen cowboy - matriisitodellisuuteen soluttautunut palkkasoturi, josta on tullut inhimillistyneiden tietokoneden sodan välikappale. (...) Tämän kirjan kuvaamassa tulevaisuudessa ihmisen ja koneen rajat ovat hämärtyneet keinotekoisten ruumiinjatkeiden avulla, ja vainoharhaisuudesta on tullut muuttuneen ihmisrodun kuudes aisti...
Kirjan miljöö ja juoni ovat varsin kiehtovia, mutta mielestäni Gibson kirjoittaa melko vaikeaselkoista tekstiä - ainakin minun aivoni kaipaisivat enemmän selkeyttä. Pulla-Armas kyllä totesi, että myöhemmmät teokset on kirjoitettu selkeämmin, lukijaystävällisemmin. Täytynee tarkastaa ainakin Kreivi Nolla ja Mona Lisa, jotka muodostavat Neurovelhon kanssa ns. Sprawl-trilogian. Johnny Mnemonic-novellin olenkin jo lukenut - joskus 90-luvulla on muuten tehty siihen perustuva elokuva jota tähdittää Keanu Reeves. Ihan viihdyttävä rulla.
Minulla on pitkä lista kirjoista joita pitäisi lukea, mihinköhän tarttuisin seuraavaksi?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti