Eilen kaupungilla kävellessäni huomasin jotain outoa narinaa. Aivoni havaitsivat äänen tulevan oikealta, ikään kuin sandaalistani. Mitä ihmettä? Eiväthän nämä kengät ole aiemmin narisseet... Mutta ääni kuului askelteni tahdissa, joten pakko kai sitä oli uskoa että oikea sandaalini on alkanut narista. Mokomakin.
Kuljin pitkän tovin sadatellen huonoa kenkäostosta, kunnes jouduin pysähtymään liikennevaloihin. Vasta siellä huomasin, että äänen aiheuttaja olikin takanani kävellyt mies, jonka olkalaukun remmi natisi! Tyyppi oli kävellyt samaa tahtia kanssani, joten luulin että ääni lähti omista askeleistani.
Tunsin itseni vähän pöhlöksi.
3 kommenttia:
Muahhahahaaa, kuulostaa ihan meikäläiseltä! Voin kuvitella tilanteen ja sen idioottimaisuuden tunteen kun tajuat että äänen lähde on ihan joku muu. Sullakin on vilkas mielikuvitus ;O)
Hauska juttu!
Kaikkea tällaista sattuu mullekin usein. Ja sitten katselen ympärilleni, että huomaavatko muut miten hölmö olenkaan..
Onneksi olin yksin, etten ruvennut kaverille ääneen ihmettelemään, että kumma kun kengät natisee... =)
Lähetä kommentti