Mitenköhän tässä enää osaa kirjoittaa?

Liki kuukauden tauon jälkeen on melkeinpä vaikeaa päästä taas vauhtiin kirjoittamisen kanssa. Aloitanpa kertaamalla lyhyesti viime aikojen kuulumiset:

- Äiti on siunattu, ja jäämistöä järjestelty. Löysimme paljon todella vanhoja, ihastuttavia valokuvia, vanhempiemme koulutodistuksia ym nostalgiapitoista kamaa. Suuret naurut haikean tehtävän keskellä kirvoitti minun kirjoittamat isän-/äitienpäivärunot, jotka vanhenpamme olivat säästäneet. Saattepa tekin tässä makupalan elämää suuremmasta lyriikasta:

Runo
Olipa kerran sika jonka nimi oli Pika.
Eräänä päivänä meni sika jonka nimi oli Pika
yhteen maataloon ja navetassa oli myös sika
jonka nimi oli myös Pika.
Sitten siat joiden nimi oli Pika menivät naimisiin.

(tuossa ei kyllä ollut sitten minkäänlaista runomittaa...)

- Tein valituksen siitä Kelan päätöksestä, josta rähisin edellisessä postauksessani. Katsotaan mitä tapahtuu.

- Olen nyt ollut kuukauden töissä. Siinä on ollut totuttelemista, että joutuu menemään ihmisten aikoihin nukkumaan jotta jaksaa herätä. Kuitenkin olen ollut töiden jälkeen niin väsynyt, etten ole oikein jaksanut tehdä mitään. Eiköhän siihen kohta totu... Mukavaa on, että rahatilanne on huomattavasti parempi, ja nyt viikonloputkin tuntuvat viikonlopuilta.

- Pico porskuttaa ja voi hyvin. Jos se ei joisi ja pissaisi niin paljoa, niin luulisin että se on terve kissa. Kaveri syö halulla, kiipeilee ja säntäilee kuin nuorempikin kolli. Ajatella, että meinasin viedä sen kesällä piikille - sen silloinen vetelyys ja apaattisuus taisi olla helteen syytä.

- Kävin katsomassa Mamma Mia! -leffan, ja tykkäsin siitä kovasti. Se oli sellainen hyvän mielen elokuva, jollaista aina välillä tarvitaan.

- Kamerani sanoi itsensä irti viikko sitten. Viisi vuotta se jaksoikin palvella minua mallikkaasti, mutta nyt kuvista tulee ihan ihmeellisiä - yhdessä reunassa on selvä punainen raita, ja muutenkin kuvan väri ja laatu on ihan vääristynyt:


Tämän seurauksena uuden kameran osto tuli eteen suunniteltua aikaisemmin. Koska olen kauan haikaillut digijärkkärin perään, hankin sellaisen. Kaikenlaisten arvostelujen ja tarjousten tutkimisen jälkeen valintani kohdistui malliin Canon EOS 1000D, joka sopi budjetilleni. Nyt vain kuvaamista opettelemaan. Tietysti Pico sai toimittaa ensimmäisen kuvausobjektini virkaa:

Siinä viime aikojen touhut pähkinänkuoressa.