Joku tutkija (en tietenkään muista kuka) on joskus käyttänyt termiä postmonautti sellaisista henkilöistä joilla on tekniset ja tiedolliset taidot jotka mahdollistavat postmodernin kulttuurin synnyttämistä elämyksistä nauttimisen.
Olenkohan minä postmonautti?
Istun tietokoneen edessä, bluetooth-kuuloke korvalla siltä varalta että täytyy samalla puhua puhelimeen, chattailen sekä Facebookissa K.n kanssa ja yllytän tätä kirjautumaan Second Lifeen, jotta voimme treffata siellä avataariemme muodossa. Sitten jatkamme mesettelyä Yahoo messengerillä ja mietimme yhdessä sopivaa nimeä K.n virtuaaliminälle... samalla puhelin soi, ja keskustelen yhtaikaa Pulla-Armaksen kanssa. Sitten siirryn näpyttelemään kuulumisiani blogiin.
Itse asiassa kun tilannetta tarkkailee ulkoapäin, se vaikuttaa aika hullulta...
Nyt Second Life kutsuu, minä jätän teidät leppoisan joululaulun pariin:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti