Rob Zombie: American WitchNyt se sitten alkaa. Örvellyskausi.
Olen jo kauan ihmetellyt että mikä kemiallinen reaktio suomalaisten aivoissa tapahtuukaan kun aurinko alkaa paistaa. Jostain syystä moni kokee aivan välttämättömäksi lähteä aamusta kauppaan hakemaan vähintään yhden mäyräkoiran ja olemaan kaatokännissä jo keskellä päivää, viikonpäivään katsomatta.
Kuvaan kuuluu myös kaduilla hoipertelu ja mieletön älämölö. Siis todella älyvapaalta kuulostava mitäänsanomaton täysillä karjuminen. Miksi? Vaikka olenkin usein ollut alkoholin vaikutuksen alaisena (suoraan sanoen täydessä seilissäkin) minulla (eikä onneksi kellään ystävistänikään) ei ole koskaan ollut tarvetta mölistä tai ulvoa. Eikä aurinko saa minussa aikaiseksi tarvetta vetää lärvejä - ehkä se johtuu siitä, etten mielelläni altista itseäni auringolle, kun minulla on niin herkkä iho.
Kyseisen ilmiön ihmettely tuli taas ajankohtaiseksi eilen, kun katselin hoipertelevia ja mäyriksiä kantavia tyyppejä joista homo sapiensin sijaan tuli enemminkin mieleen mölyapinat. Ja se oli loukkaus mölyapinoita kohtaan.
2 kommenttia:
Mä olen kanssa miettinyt tota, miksi pitää mölistä sillä tavalla. Tekisi joskus mieli kysyä pahoilta ölisijöiltä, mutta itsesuojeluvaisto käskee pysymään kaukana.
Marikki: Turvallisinta lienee näin...
Lähetä kommentti