No niin, ladies and gentlemen. Nyt on vuorossa lyhyt arvio finaalissa jo olevista kappaleista.
Bosnia-Hertsegovina – Tällaisia on tainut ennenkin tulla tältä suunnalta. Edeltäjät ovat olleet parempia. Tämä väsytti.
Ruotsi – Musiikillisesti minussa asuu monta persoonaa. On Rockfania, hevaria, synkistelevää goottia, jazzfanittajaa, klassisen ystävää… Kenties Ruotsissa vietetyn lapsuuden takia sisälläni tempoilee myös iloinen ruotsipoppari jonka The Ark saa aina hyvälle tuulelle. Tämä biisi ei missään nimessä kuulu Arkin parhaimmistoon, mutta tykkään silti. Olen miettinyt, pitäisikö ostaa uusin lätty (minulla on jo kolme aiempaa, ja olen tykännyt), mutta täytynee esikuunnella sitä netistä ennen ostopäätöstä. Jokin minussa pitää tuosta teatraalisesta meiningistä. Ja nyt sorrun pissiskieleen: Ola on ihq!
Venäjä – Tästä tulee varmaan radiohitti, ja voi saada nuorten ääniä. On se silti jotenkin monotoninen.
Ukraina – Mamma!!! No tässä on taas sitä euroviisucampia. Toisin kuin Israelin kohdalla, päästin jopa nauruntyrskähdyksen. Mutta ei… Näitä katsellessa tulee ikävä Dshinghis Khania. Ehkä tätä tullaan joraamaan jossain takahikiän diskoteekissa.
Romania – Ei tästä nyt osaa sanoa oikein mitään. Kielillä kosiskelua.
Suomi – Kyllä mä tästä tykkään. Poikkeaa perinteisistä euroviisubiiseistä.
Siinä ne sitten olivat. Semifinaalissa tuntuu olevan enemmän hyviä biisejä kuin tässä finaalilistassa. Ja kenen uskon/haluaisin voittavan? En todellakaan osaa sanoa. Palaan asiaan torstain semifinaalin jälkeen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti