En pidä ampiaisista. Itse asiassa kammoan niitä. Olin tässä pari vuotta sitten jo pääsemässä kammoni yli sellaiseen tilaan, etten enää juossut karkuun heti kärpästä isomman hyönteisen kohdatessani, mutta sitten sain todisteen siitä että niillä todellakin ON jotain minua vastaan: Istuin lounastamassa, kun amppari kömpi housun puntistani sisään ja pisti minua reiteen!!!!! Voitte kuvitella että meikäläinen alkoi sätkiä - sitten säntäsin vessaan riisumaan housut tarkastaakseni ettei sieltä enää löydy mitään ikäviä yllätyksiä. Ja ei kun kortisonitabua nassuun... saan meinaan mielettömät kuumottavat paiseet noista pistoksista. Joten palasin vanhaan strategiaan: Jos näen ampparin, pingon pakoon.
Tänään parvekelaseja pestessäni (hyvä minä) jouduin pariin otteeseen säntäämään pakoon sisätiloihin kun pörriäiset kävivät nuuhkimassa parvekettani. Taitaa olla joku pesänrakennuskausi tms meneillään, kaverit huomasivat männä päivänä että amppari oli hyvää vauhtia rakentamassa pesää heidän kylppäriinsä. Puistatus.
Katsokaapas muuten miten komean tuolin bongasin Stemman ikkunassa. Jos minulla olisi vielä mustavalkosisustus (ja rahaa), ostaisin sen heti.
3 kommenttia:
Meille tunkee jatkuvasti ampiaisia sisään ovista ja ikkunoista (niitä riittää nykyään kahdessa kerroksessa, joten ampparitkin ovat kahden kerroksen väkeä). Mä olen myös yliherkkä kaikille pistäville otuksille ja erityisesti pelkään/inhoan ampiaisia.
Kaunis, vanhanaikainen tuoli. Mustavalkoinenhan sopii kaikkeen, ei sitä varten tarvitse muuta sisustusta uusia (vai???).
Imurointi on ehkä paras tapa päästä eroon niistä ampiaisista, jotka eivät oma-aloitteisesti tajua poistua asunnosta riittävän nopeasti. Imurin pitkän varren ansiosta ei tarvitse mennä kovin lähelle pörriäistä.
Toimii joka kerta! ;)
Iines: En luule että tuo sointuisi hyvin terrakotta-ruskea-beigeen sisustukseeni. ONNEKSI.
Viivi: Hui, tuo kuulostaa jo aika julmalta! No, eipä se raidin suihkuttaminenkaan mitään lempeimpiä tappokeinoja ole...
Lähetä kommentti