Mummoutumisharjoittelua

Täällä on satanut kolme päivää. Ulos ei ole ollut menemistä muuta kuin vettä hakiessa. Kyllä minä muuten olenkin kantanut kunnioitettavan määrän vesiämpäreitä kaivolta ja järvestä. Siinä sitä hyötyliikuntaa parhaimmillaan.

Sadetta uhmaten yritin tänään kuitenkin onkia laiturin nokasta sinttejä Picolle, vaan eipä juuri silloin tietenkään näkynyt fisuista vilaustakaan. Pico oli kuitenkin kovasti hengessä mukana ja tuijotti silmä kovana kohoa.

Olen tässä viime päivien aikana harjoitellut mummoutumista: olen kiikutellut keinutuolissa kissa sylissä käsitöitä tehden. Luulenpa, että minusta tulisi hyvä mummo - minulla on selvästi lahjoja tuollaiseen leppoisaan oleiluun.

Huomenna kuitenkin ponnahdan keinutuolista, riisun ylisuuren tuulipuvun, kampaan hiukseni ja päästän valloilleen urbaani-minäni. Paluu turkuun häämöttää.