Oli melkoisen jännittävää matkustaa tänne - Pico ei ollut moksiskaan junamatkasta, mutta Helsingistä Kouvolaan oli aika tiivis tunnelma lemmikkivaunussa. Neljä kissaa ja neljä koiraa ängettiin samaan tilaan, ja koirat oli vielä isoja. Suurin oli 55-kiloinen rottweiler joka vei aikamoisen tilan. Änkesi se jossain vaiheessa hennon emäntänsä syliinkin istumaan... Olisi voinut kuvitella että kopissa olisi ollut levotonta, mutta kaikki elukat käyttäytyivät esimerkillisesti. Mutta voisi VR silti panostaa tilavimpiin lemmikkiosastoihin. Aivan liian ahdasta on nyt.
Varsinainen koettelemus oli Kouvolan Prisma, minne tietenkin oli ängennyt kaikki seudun asukkaat juhannusruokia ostamaan. Halloumijuustokin oli loppunut! Poistuin marketista tuskanhikisenä, ärtyneenä ja tuhottoman ostosvuoren kanssa.
Nyt ollaan kuitenkin saunottu ja syöty hyvin. Television puutekaan ei ole vielä päässyt vaivaamaan. Pico on nauttinut luonnosta, mutta enimmäkseen se viihtyy ihmisten läheisyydessä. Minä olen puolestani harrastanut luontokuvaamista. Jonain päivänä lähdemme retkelle. Kenties Imatralle, Haminaan tai Verlaan. Nyt kun vielä saisi vähän lisää lämpöä.
Anne vetäytyy mökkikamariin ja vaikenee taas vähäksi aikaa. Vielä ei näy merkkejä mökkihöperyydestä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti