Meikäläinen on taas saanut pyörät alleen. Ostin kaverilta edullisesti pari vuotta vanhan, tarpeettomaksi jääneen fillarin. Tuon kuvassa olevan Tunturi Pregon aiempi malli, missä on käsijarrut. Jee! Minä kun en pidä jalkajarruista, ja nykyisissä kaupunkipyörissä tuuppaa enimmäkseen olemaan sellaiset.
Vanhaan fillariini en ole suostunut koskemaan vuoteen, se ei saanut aikaiseksi kuin pahan mielen ja kipeät polvet. Nyt pääsen taas liikkumaan vaivattomammin pidempiäkin matkoja. Voin mm. vierailla useammin kaupungin toisella laidalla asuvien kavereiden luona - en ole tähän asti ollut oikein halukas maksamaan niitä huikeita bussitaksoja.
Tekisi mieli pakata eväskassi, hypätä satulaan ja lähteä mustikkaan, mutta en yhtään tiedä mistä päin niitä marjoja tällä seudulla kannattaisi lähteä etsimään. Joten taidan vaan tyytyä torikauppiaiden antimiin.
(Kuva lainattu Tunturi.fi:sta)
2 kommenttia:
Pätevän näköinen peli. Kyllä mustikkaa voi etsiä aika läheltä Turkua, itse olen käynyt joskus Kaarinassa ja Naantalissa.
Blogissani on muuten pieni ylläri sulle, käy katsomassa!
Oho, jännittävää... kipaisen heti katsomaan.
Lähetä kommentti