Arkkipiispa Jukka Paarma puhuu tämän päivän Turun Sanomissa asiaa.
Taloudelliset arvot syrjäyttävät todellakin liian helpolla muut arvot.
Rahan teosta on tullut aivan liian tärkeää. Ihmisiä vaivaa hurja suorittamisvimma jotta pääsisivät huipulle ja sitä myöten ajamaan ökyautoilla ja pitämään cocktailkutsuja ökykodeissa. Jos joku haluaa hellittää tahtia ja hypätä oravanpyörästä, sen katsotaan olevan ns. "bad career move", koska se johtaa huonompiin tuloihin. Ei, uraa täytyy tehdä vaikka siitä kärsisi sekä oma että muiden terveys/mielenterveys. Suorittamispakko alkaa usein jo nuoruudessa, kun lapsia patistetaan menemään lukioon ja yliopistoon hinnalla millä hyvänsä, koska ammattikouluja ei nähdä tarpeeksi hienoina.
Itsekin aina välillä sorrun valittamaan sitä, että olen valinnut alan, jolla en tule koskaan tienaamaan mitenkään kummoisesti. Mammonan himo pääsee joskus sokaisemaan myös minut. Mutta mitä minä oikein valitan? Enhän minä loppujen lopuksi tarvitse miljoonia - olen ihan onnekkaassa asemassa verrattuna moniin muihin maailman ihmisiin. Minulla on kaikki mitä tarvitsen tullakseni toimeen, vaikkakin aina välillä kaipaisin isompaa asuntoa joka olisi oma. Ja tietysti sitä työpaikkaa, sillä jos sitä ei kohta löydy, toimeentuloni vaikeutuu huomattavasti.
Yritän vastedes olla valittamatta kaikesta mitä minulla ei ole, ja työtä aion tehdä elääkseni, en päteäkseni ja luodakseni uraa. Mieluummin terve ruumis ja mieli kuin korkea asema ja mammonaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti