Nyt olen kuullut Händelin Halleluja-kuoron livenä - voin ruksata sen kohdan "tahtoo kuulla livenä" -listaltani. Syyskuussa sain ilokseni kuulla Finlandian, myös sen Tuomiokirkossa ja samoin esittäjin, vielä kun joku kerta pääsen kuulemaan Mozartin Requiemin, niin kolmen suora on täytetty.
Klassisella musiikilla on jännä vaikutus - etenkin livenä tietyt teokset saavat ihoni kananlihalle ja toisinaan myös liikutusvedet kihoamaan silmiin.
On se vaan niin komiaa kun yli sata ääntä ja sinfoniaorkesteri kumajaa täydellisessä harmoniassa.
2 kommenttia:
Huu, mä olen ollut Lontoossa kuuntelemassa tuota Requiemia, itsekin kun klassista "fanitan". Oli aika kokemus...
On siinä vaan tunnelmaa, kuunnella ammattitaitoisest esitettyä klassista sen esittämiseen tarkoitetussa tilassa. Olisinpa...
Lähetä kommentti