maanantaina, huhtikuuta 13, 2009

Mur mur

Tulin juuri elokuvista - kävimme ihan ex tempore katsomassa Eastwoodin Gran Torino -leffan. Minä pidin siitä enemmän kuin olisin ennalta olettanut.
Tarina oli kylläkin jonkin verran ennalta-arvattava ja sormella osoitteleva, mutta leffa jaksoi silti olla viihdyttävä. Se ei sortunut ylenpalttiseen sentimentaalisuuteen, mikä oli hyvä. Draamaa kevensi paikottaiset humoristiset kohtaukset, mistä tietysti voi olla montaa mieltä. Joitain niistä olisi ehkä voinut jättää pois.
Clint itse oli oikea mies paikallaan roolissa karikatyyrisenä vanhana rasistisena jääränä, joka kommunikoi lähinnä murahdellen. Mur mur.

Samalla voisin kehaista eilen katsomaani korealaista psykologista kauhupläjäystä Janghwa, Hongryeon, jolle on annettu todella huono suomenkielinen titteli Pahan yhteys. (Englanninkielinen titteli on A tale of two sisters.) Elokuva on saanut inspiraationsa vanhasta korealaisesta kansantarusta, ja kertoo tytöistä jotka saapuvat kotiin oltuaan jonkin aikaa mielisairaalassa toipumassa äitinsä kuolemasta. Kotona heitä odottaa ilkeä ja epätasapainoinen äitipuoli. Alussa elokuva tuntui vähän tylsältä, mutta pikkuhiljaa tunnelma alkoi muuttua, ja lopussa joutui miettimään että mitä tässä nyt oikein tapahtuikaan?

Pidän yleensä korealaisista elokuvista, mutta niissä on se huono puoli että länsimaalaisen silmissä näyttelijät ovat kovin samannäköisiä - tässäkin kävi monta kertaa niin että aina joku joutui kysymään muilta katsojilta että "kuka tuo nyt on?" Tietty tästäkin ollaan tehty amerikkalainen versio, The uninvited.

2 kommenttia:

Mikaela kirjoitti...

Kuulostaa todella tutulta, aasialaisen kauhun fanina olen monta kertaa joutunut kaverini kanssa myöntämään ettemme enää pysy kärryillä juonessa koska emme erota tyttöjä toisistaan..Aika noloa ;O)

-Anne- kirjoitti...

Että siinä suhteessa amerikkalaisten uusintaversiot ovat kyllä tavallaan ymmärrettäviä...

LinkWithin

--- Related Posts with Thumbnails