Neljääkymppiä lähennellään ja vaivat senkun lisääntyy. Eilen illalla nukkumaan mennessä sain elämäni ensimmäisen kunnon migreenikohtauksen. Yhtäkkiä toiseen silmään ilmestyi sahalaitakuviota, ja sen mentyä ohi alkoi toisella puolella jumalaton päänsärky. Siinä meni sitten yö kärsiessä, kun ei meinannut Ibuprofeenit tietenkään kunnolla auttaa.
Lisäjännitystä yöhön toi se, kun vierestäni rupesi yhtäkkiä kuulumaan ihmeellistä älämölöä jonka jälkeen kuului THUMPS. Katsoin viereeni ja Pulla-Armas oli kadonnut. Kysyin että mitä tapahtui ja lattianrajasta kuului: "Putosin sängystä". Oli kuulemma nähnyt jotain hurjaa painajaista ja pyrkinyt karkuun. Hohohoo - sille olen naureskellut pitkin päivää.
Toivon todellakin että tuo migreeni ei tule usein kylään, se ei ollut yhtään kivaa.
4 kommenttia:
Vahingonilo on paras ilo ;O) Minulla on vain kerran ollut migreeni, juuri tuolla sahakuviolla varustettuna. Olo oli todella epätodellinen, toivottavasti ei tule pysyvää vaivaa sinulle, minä ainakin olen toistaiseksi välttänyt "uusinnan"..
Mua tietenkin huolestuttaa se että migreenipotilailla on muita suurempi riski saada aivohalvaus... =S
Ööö... mulla on migreeni noin joka viides viikko ja se kestää 3-5 vrk. Estolääkitys toimii kohtuullisen hyvin, mutta epäkunnossa olevat vanhemmat, työkiireet ja pari muuta juttua pitävät huolen, että kohtauksia tulee tasaiseen tahtiin ja täsmälääkeitä kuluu sen verran, että KELAkin jo tässä vaiheessa vuotta antaa ne ilmaiseksi. Aivohalvaus, siinäpä jotakin mitä odottaa....
Voi jestas! Otan vilpittömästi osaa. Miten tuollaisen migreenin kanssa voi elää? On ne omat vaivat kyllä melko mitättömät. Minulla migreeni ei ainakaan toistaiseksi ole toistunut, mutta minähän lievästi luulosairauteen taipuvaisena rupesin heti kuvittelemaan että kohta kai tulee aivohalvaus...
Lähetä kommentti