Vaikka aina hehkutan pitäväni syksystä, tässä vaiheessa tulee aina haikea olo ja tunne etten ole käyttänyt tarpeeksi paljon hyväkseni pitkiä valoisia kesäiltoja. *Haikea huokaus*
Yksi syksyn varjopuolia on muuten se, että enää ei voi pitää parvekkeenovea auki 24/7, niin että katti voi mennä ja tulla mielensä mukaan. Nyt joudun taas monen kuukauden ajan tanssimaan herran pillien mukaan ja aukomaan ovia. Rutiini on yleensä tämä:
Pico: Mjau, päästä ulos.
Minä: Ole hyvä, avaan oven.
Pico: (Istuu pitkän tovin katsellen ovenraosta ulos, nousee sitten ja kävelee pois) Ei, en minä haluakaan, siellä näyttää liian kylmältä.
Minä: prrrrkkkkkk.
Hetken kuluttua parvekkeen ovelta kuuluu taas vaativa naukaisu, itse asiassa niitä kuuluu useampi jos en heti tajua palvella. Tällä kertaa katti mahdollisesti jo meneekin pihalle, jollei muuten, niin minun tönäisemänä...
7 kommenttia:
Vaa'at ne on parhaita.
Upeita kuvia olet kyllä ottanut.
Kissat ovar herroja. Me palvelijoita.
Hieno kesäinen kuvakollaasi! Myönnettävä on, että yhden kuvan valinta oli tosi vaikeaa - mulla oli pitkään kolme kuvaa, sitten neljä, viisi... Lopulta heitin vain kylmästi muut hyvät pois ja jätin tuon yhden.
Marikki: Kiitos kehuista.
HPY: Se on äärimmmäisen totta.
Iines: Kiitos. Sinulla on selvästi valinnan lahja. Minulle se on aina miltei ylitsepääsemättömän vaikeaa.
Ältsin kiva kollaashi. Tuo jugurttimuki, taimikälie, vaikuttaa houkuttelevalta. :)
Nätteja kuvia hienosti esitettynä!
Mihin se kesä oikein hävisi...?
Lasse: Kiitos. Taidat tarkoitta kahvilasia =). Se oli hyvää.
Haydee: Kiitos. Kyllä ne kesät aina hurahtaa nopeasti.
Lähetä kommentti