Huh huh.
Koko perjantaipäivä vierähti muuttopuuhissa. Eräs ystäväni päätti muuttaa uuteen kotiin, ja minä tietysti riuskana ja atleettisena (heko heko) naisena tarjosin kantoapua. Varsinaiseen rahtaamiseen ei mennyt kovinkaan kauaa, kun lisäavuksi oli hankittu pari ammattilaista kuorma-autoineen, mutta tämän jälkeen jäin vielä auttamaan uuden asunnon järjestelyssä. Ja pitihän sitä uuden alun kunniaksi ottaa uudella parvekkeella parit lonkerot.
Nyt olen lopen uupunut, ja valmis painumaan vällyihin. Mutta olipas muuten ihana kesäilta, pyöräilin kotiin oikein hitaasti, ja nautin suvi-illan tuoksuista. Tulisipa tällaisia päiviä vielä enemmän.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti