Täällä Turussa kävelykadulla oli Rekku Rescuen ja Dewi r.y.:n teltat, missä voi mm. lahjoittaa tarvikkeita ja ruokaa yhdistysten löytöeläimille. Minun piti viedä sinne matolääke, mutta tietenkin unohdin sen kotiin. Kannatin kuitenkin toimintaa ostamalla avainnauhan.
Selailin kansiota, jossa esiteltiin kissoja ja koiria jotka kaipaavat uutta hyvää kotia. Voi pieniä ressukoita... jos minulla olisi isompi asunto ja jos Pico olisi nuorempi ja pirteämpi, varmasti ottaisin hoiviini jonkun kotia vailla olevan kissan. Täällä saisi runsaasti rapsutuksia, hellyyttä ja herkkuja.
Eläinten päivän kunniaksi Pico saa tänään extrahyvää gourmet-ruokaa ja muutamaman katkaravun.
3 kommenttia:
Pääsi ihan unohtumaan tuo eläintenpäivä, täällä kun vietetään eläintenpäivää joa päivä; aamulla ruokin ensitöikseni kolme kissaa j apäästän koiran ulos, sitten itselle ja rakkaalle ruokaa ja koiran kanssa tunnin lenkille. Päivällä työn lomassa kissankorvanrapsutusta, turkin silitystä, hännän harjausta ja iltapäivällä uusi koiralenkki, yleensä alkukotiin, jossa ponihuoltoa ja hevosenhinkkausta. Siinä matkalla lintujentiirailua ja toiveikasta odotusta, jospa sattuisi samlle polulle vaikka hirven kanssa. Illalla puolet eläintarhasta pukkaa meidän kanssa samaan sänkyyn. Aamulla sitten rama rumba uudelleen. Sopii mulle.
Massiivinen määrä kiroitusvireitä tuossa kommentissa taas. Kyllä kannattaa oppikirjantekijänä olla itsestään ylpeä :D (mutta minähän olenkin vastuussa vaan siitä visuaalisesta puolesta...)
Tintti: kansakuntamme tulevan sivistyksen onni lienee siis että pysyttelet visuaalisessa puolessa ;-)Enpä olisi itse reagoinut kirjoitusvirheisiin.
Teillä tosiaankin on eläinpitoiset päivät! Olen joskus yrittänyt tehdä töitä kotona, mutta se on miltei mahdotonta kun tuo yksi kolli änkeää koko ajan syliin...
Lähetä kommentti